Uusia alennuksia joka viikko Katso kaikki
Alennuslista Alennuslista

Tämä sivu sisältää mainoslinkkejä.

Valeverkkokaupat - näin tunnistat huijauskaupan ennen ostoa

Valeverkkokaupat - näin tunnistat huijauskaupan ennen ostoa

Julkaistu

Valeverkkokauppa on sivusto, joka näyttää aidolta kaupalta mutta jonka tarkoitus on vain kerätä rahasi tai korttitietosi. Tilattu tuote ei koskaan saavu, tilalle tulee jotain aivan muuta tai myyjä katoaa heti, kun alat kysellä tilauksesi perään. Hyvä uutinen on, että useimmat valekaupat paljastuvat muutaman minuutin tarkistuksella, kunhan tiedät, mitä katsoa.

Tässä oppaassa käydään läpi suomalaisten viranomaisten mainitsemat varoitusmerkit, tarkistukset ennen maksamista, maksutavan merkitys ja se, mitä teet, jos olet jo maksanut.

Huijaukset Suomessa lukuina

Valeverkkokaupoista ei ole Suomessa omaa tilastoa, mutta laajemmat luvut kertovat mittakaavasta. Finanssiala ry:n mukaan suomalaisiin kohdistuneiden digitaalisten petosyritysten yhteissumma oli vuonna 2025 148 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli 107,2 miljoonaa euroa. Pankit pysäyttivät tai saivat takaisin 75,5 miljoonaa euroa, mutta 72,5 miljoonaa euroa menetettiin (vuonna 2024: 62,9 miljoonaa euroa). Luvut koskevat kaikkia digitaalisia petoksia, eivät pelkkiä verkkokauppahuijauksia.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin tietoon tuli vuonna 2025 noin 37 300 petosrikosta, mikä on 13,9 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kyberturvallisuuskeskus puolestaan kertoi helmikuussa 2026 saaneensa vuoden alusta lähtien paljon ilmoituksia nimenomaan valeverkkokaupoista.

Miksi valekaupat ajoittuvat alennuskausiin

Kyberturvallisuuskeskuksen viikkokatsauksen 09/2026 mukaan valekaupat kopioivat tunnettujen brändien sivustoja ja hyödyntävät sesonkialennuksia sekä kulloinkin kysyttyjä tuotteita. Osa niistä on käytännössä kalastelusivustoja, joiden tarkoitus on urkkia korttitietosi tai verkkopankkitunnuksesi. Sama katsaus muistuttaa, että maksettu mainos sosiaalisessa mediassa tai hakukoneessa ei todista kaupan olevan luotettava.

Marraskuussa 2025 julkaistussa katsauksessa 46/2025 todettiin, että Black Fridayn tarjoukset houkuttelevat rikollisia rakentamaan teemaan sopivia valekauppoja ja kalasteluviestejä. Tunnusmerkkejä olivat kiireen luominen, kuten “viimeinen mahdollisuus” tai “vain tänään -70 %”, epäuskottavat alennukset ja epäilyttävä verkko-osoite. Puhelimella osoitetta ja kaupan tietoja on lisäksi vaikeampi tarkistaa.

Tänä vuonna Black Friday on perjantaina 27.11.2026, ja sen jälkeen siirrytään suoraan joulualennuksiin. Jos suunnittelet isompia hankintoja, marraskuun alennuspäivien opas auttaa erottamaan aidon tarjouksen markkinoinnista.

Varoitusmerkit, jotka kannattaa tuntea

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ja Kyberturvallisuuskeskus listaavat pitkälti samat merkit. Ensimmäinen on hinta: tarjous, joka on liian hyvä ollakseen totta, tai alennus, jota kukaan muu ei pysty tarjoamaan. Toinen on puutteelliset tiedot. Jos kaupasta löytyy vain sähköpostiosoite tai yhteydenottolomake eikä yrityksen nimeä, katuosoitetta ja puhelinnumeroa, on syytä epäillä. KKV:n mukaan kaupan on ennen etäsopimuksen tekemistä kerrottava toiminimensä, reklamaatio-osoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa selkeästi.

Kolmas merkki löytyy verkko-osoitteesta. Valekauppa lisää usein tunnetun brändin nimeen ylimääräisen sanan tai maan nimen, esimerkiksi “suomi”. Osoite ei myöskään kerro, missä maassa yritys toimii, eikä suomalaiselta kuulostava kauppa välttämättä ole suomalainen. Huomaa myös, että yksityishenkilön omistaman .fi-osoitteen omistajaa ei näytetä Traficomin hakupalvelussa, joten pelkkä se, ettei omistajaa näy, ei vielä todista mitään. Laki edellyttää, että .fi-osoite on rekisteröity sen todelliselle käyttäjälle, ja maaliskuussa 2026 Traficom poisti yli 100 .fi-osoitetta virheellisten rekisteröintitietojen vuoksi.

Muita merkkejä ovat puuttuva tai epäselvä tietosuojaseloste ja palautusehdot, maksusivu, jonka osoite alkaa http:// eikä https://, korttimaksun puuttuminen, epätarkat tuotekuvat sekä kirjoitusvirheet ja kömpelö kieli. Kaupan omalla sivulla olevat arvostelut voivat olla keksittyjä. Myös painostus vastaamaan heti tai yllättävä yhteydenotto myyjältä ovat KKV:n mukaan tyypillisiä huijauksen piirteitä.

Tarkista kauppa ennen kuin maksat

Kyberturvallisuuskeskus suosittelee lyhyttä taustatarkistusta ennen jokaista tilausta tuntemattomasta kaupasta. Aloita etsimällä yritys YTJ:n yrityshausta nimellä tai Y-tunnuksella. KKV neuvoo katsomaan sieltä yrityksen yhteystiedot ja sen, kuinka kauan se on toiminut. Tee sen jälkeen haku kaupan nimellä ja sanalla “kokemuksia” tai “huijaus” ja lue keskustelupalstoilta muiden ostajien kokemuksia.

Lue toimitusehdot ennen tilaamista ja tarkista, onko kyse kertaostosta vai jatkuvasta tilauksesta. Kirjoita kaupan osoite itse selaimeen tai siirry sinne kaupan virallisen sivun kautta sen sijaan, että klikkaisit mainosta. Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa myös, ettei jokainen epäilyttävältä näyttävä kauppa ole huijaus: jos yhteystiedot löytyvät, voit kysyä myyjältä suoraan ja katsoa, miten kauppa vastaa. Jos kauppa on EU:n ulkopuolella, lue myös EU:n ulkopuolelta tilaamisen opas, sillä tulli ja verot muuttavat silloin loppuhintaa.

Hinnan uskottavuuden voit testata vertaamalla sitä tunnettujen kauppojen hintaan ja tuotteen aiempaan hintatasoon. Hintaseurannan opas kertoo, miten näet, onko alennus ylipäätään mahdollinen. Muista silti, ettei mikään yksittäinen merkki ole tae: Euroopan kuluttajakeskuksen tarkistuslistan mukaan lukon kuva ja https-osoite auttavat, mutta eivät takaa kaupan luotettavuutta.

Tarkista ennen maksamista

  • Yhteystiedot: yrityksen nimi, katuosoite ja puhelinnumero, ei pelkkä sähköposti tai lomake.
  • YTJ: yritys löytyy hausta, ja näet, kauanko se on toiminut.
  • Verkko-osoite: ei ylimääräisiä sanoja tai maan nimeä brändin perässä.
  • Kokemukset: hae kaupan nimellä ja sanoilla "kokemuksia" tai "huijaus".
  • Ehdot: toimitus- ja palautusehdot sekä tietosuojaseloste ovat selkeät.
  • Maksusivu: osoite alkaa https:// ja kortilla maksaminen on mahdollista.
  • Rauhallisuus: liian hyvä tarjous tai painostus kiirehtimään on syy pysähtyä.
Lähteet: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kyberturvallisuuskeskus ja Euroopan kuluttajakeskus.

Maksutapa ratkaisee, saatko rahat takaisin

Ennakkoon tehty tilisiirto tuntemattomalle myyjälle on KKV:n mukaan riskialtis, koska rahat on vaikea saada takaisin. Kuluttaja-asiamiehen linjauksen mukaan koko kauppahinnan vaatiminen etukäteen ilman perusteltua syytä on yleensä kohtuutonta, ja maksun pitäisi tapahtua samaan aikaan toimituksen kanssa tai kuluttajan saatava pitäisi turvata muulla tavoin. Jos ennakkomaksu on pakko tehdä, KKV neuvoo maksamaan vain osan, sillä kohtuullinen käsiraha on turvallisempi kuin koko summa.

Luottokorttimaksussa sinulla on lisäsuoja. Kuluttajansuojalain 7 luvun 39 §:n mukaan luotonantaja vastaa rinnakkain myyjän kanssa, jos tuote jää toimittamatta, siinä on myyjän aiheuttama virhe tai laskutusvirhe, jota myyjä ei korjaa, tai myyjä menee konkurssiin. Suoja koskee pankkien ja rahoitusyhtiöiden luottokortteja sekä kauppojen omia luottokortteja. Debit-toiminnolla maksettuja ostoksia se ei koske, ja yhdistelmäkortissa vain luottopuolella tehty maksu kuuluu sen piiriin. Euroopan kuluttajakeskuksen mukaan osa debit-korteista ja maksunvälittäjistä tarjoaa oman ostajansuojan, joten niiden ehdot kannattaa tarkistaa.

Luotonantajan vastuu on KKV:n mukaan rahallinen: voit pidättää maksamattoman kiistanalaisen summan tai saada hyvityksen, mutta enintään sen summan, jonka olet maksanut korttiyhtiölle. Lisäkuluja et saa luotonantajalta, eikä sitä voi vaatia toimittamaan tai korjaamaan tuotetta. Voit kääntyä suoraan korttiyhtiön puoleen ottamatta ensin yhteyttä myyjään. Kuluttajansuojalaki ei aseta vaatimukselle määräaikaa, eivätkä kortin ehdot tai takaisinveloituksen määräajat voi rajoittaa sitä. Kuluttajan oikeuksista kerrotaan laajemmin verkkokaupan kuluttajansuojan oppaassa.

Jos olet jo maksanut valekauppaan

Toimi nopeasti ja tässä järjestyksessä. Jos epäilet, että korttitietosi tai verkkopankkitunnuksesi ovat päätyneet rikollisille, ota ensin yhteys pankkiisi ja vasta sen jälkeen poliisiin, kuten poliisi neuvoo. Luvaton maksutapahtuma on maksupalvelulain mukaan pääsääntöisesti palautettava viipymättä, viimeistään havaitsemista tai ilmoitusta seuraavana pankkipäivänä. Tallenna kuvakaappaukset sivustosta, tilausvahvistuksesta ja myyjän tiedoista.

Jos tuote jäi tulematta, tee myyjälle kirjallinen reklamaatio ja vaadi rahat takaisin. Jos maksoit luottokortilla, ota yhteys kortin myöntäjään, jonka KKV:n mukaan kuuluu hyvittää maksu. Debit-kortilla maksetussa ostoksessa pankki voi hakea rahat takaisin, jos sen korttiehdot tai sitoumukset sen sallivat. Ellei reklamaatio auta, riidassa kotimaisen yrityksen kanssa apua saa Kuluttajaneuvonnasta, joka sovittelee maksutta. Jos myyjä toimii toisessa EU-maassa, Norjassa, Islannissa tai Isossa-Britanniassa, apua saa Euroopan kuluttajakeskuksesta. Näiden maiden ulkopuolisista myyjistä kuluttajakeskus antaa vain yleisiä neuvoja.

Tee rikosilmoitus poliisin verkkoasioinnissa vahvalla tunnistautumisella tai poliisiasemalla. Verkkoasiointi on tarkoitettu kiireettömiin asioihin, eikä se ole käytössä noin klo 22.45-6.00. Hätätilanteessa soita 112, ja kiireettömissä asioissa poliisin neuvontanumero 0295 419 800 palvelee arkisin. Voit lisäksi ilmoittaa huijauksesta Kyberturvallisuuskeskukselle ja KKV:n Ilmoita huijauksesta -lomakkeella. Jos tilanne painaa mieltä, Rikosuhripäivystyksestä saa maksuttoman tukihenkilön.

Ota aikaa ennen maksamista

Valekaupan tärkein ase on kiire. KKV:n neuvo on yksinkertainen: ota aikaa, selvitä kuka tarjouksen takana on ja mihin maksua pyydetään, ja kysy tarvittaessa mielipidettä joltakulta, johon luotat. Kyberturvallisuuskeskus lisää listaan kaksivaiheisen tunnistautumisen käyttöönoton ja tietoturvaohjelmiston pitämisen ajan tasalla. Muutaman minuutin tarkistus maksaa vähemmän kuin yksikään menetetty tilaus.

Tutustu kauppoihin ja niiden tarjouksiin

Kaikki kaupat